No jaa..kaks viikkoa takana bodycampin ohjeita (ilman kuntosalia) ja kokonaistulos -3,8kg. Aika hyvin! en vaan hirveesti uskalla hehkutella, koska niin pian ja niin nopeasti voi kaikki mennä pielee (itseni tuntien).

Olen noudattanut ohjeita kohtalaisesti, viime viikonloppuna oli bileet, jolloin tuli syötyä huonosti ja juotua vähän alkoholia(tai ehkä vähän enemmänkin) ja huomenna on duunipaikan bileet. Luultavasti siis tämäkin viikonloppu poikkeaa aika paljon ohjeistuksista. Katsotaan sitten miten se vaikuttaa painoon. Haluan kuitenkin juhlia työkavereiden kanssa, vaikka kuinka oonkin dietillä,koska en ole sellainen ihminen joka katsoo vieressä, kun muut syö ja juo.En varsinkaan,kun en halua tehdä numeroa dietistäni. Jos huomenna kieltäytyisin niin kaikki alkais kyselee ja ihmettelee, ja sit tulis taas kauheet paineet onnistua. Yleensä mitä useampi tietää puuhistani, sitä varmemmin alan lipsua..eli mennään massan mukana ja hissun kissun..kerrotaan sitten, kun on kerrottavaa enemmän!

Diettiohjeistukseen kuuluu myös liikuntaohjelma. Mun liikunta on kuitenkin jäänyt aika vähiin. Olen viimeisen 2 vko aikana pyöräillyt kolmena päivänä ja käynyt yhden kerran koiran kanssa lenkillä (mies hoitaa sen yleensä). Salikortinkin latasin, mutta vielä en ole sinne saakka saanut itseäni raahattua. Tiedän kyllä, että liikunta edesauttaisi painonpudotusprojektissa ja olisi hyvä saada lihasmassaa lisää, mutta jotenkin se vaan tuntuu vielä pakkopullalta. Ja kaikki mikä pitää tehdä pakon edessä on mulle todella vaikeaa (johtuu menneisyydestäni) ja jää usein tekemättä. Ja tällä pakon edessä tekemisellä tarkoitan sellaisia asioita, joita kuitenkin voi jättää tekemättä, eli missä on mukavempi vaihtoehto. Töissä nimittäin suoriudun pakon alla parhaiten (joku kun hiilostaa niskaan ja antaa deadlinen, niin johan homma hoituu)

Aika kuluu nykyään niin nopeasti. Mullakin on aina monta rautaa tulessa ja on vaikea valita mitä tekis. Sitten, kun teet jotain, niin harmittaa, ettet saa toista hommaa tehtyä...oon mää kans vaikee ittelleni! Nyt pesen kuitenkin pyykkiä ja huomenna bileet, joten mietitään sitten sunnuntaina taas niitä asioita jotka jäi tekemättä viikonlopun aikana...siivous, pihatyöt,kasvihuoneet jne...

heipparallaa..mää poistun nyt!

Mun työkuviot on hieman hassut. Mun ainoa kaveri on mun alainen. Tämä ei kylläkään ole tietoisesti tehty juttu, sillä 8 vuotta sitten en uskonut, että kaveri joka tulee töihin mun kans samaan paikkaan, päätyisi joskus mun alaiseksi. Vuodet on kuitenkin tuoneet mukanaan paljon muutoksia ja nyt ollaan tässä tilanteessa. On ollut todella vaikeaa kasvaa olemaan kaverille esimies, ja mun oman pelkuruuden vuoksi jouduttiin jo aika hankalaan tilanteeseen. Opin kuitenkin tänään, että kissat on vaan joskus nostettava pöydälle, silläkin uhalla, että voi saada myös siipeensä. Mutta vain koska olen ollut itse pelkuri ja pelännyt tulevaa olen siirtänyt asioita, jota ei missään nimessä saisi tehdä. Kun tänään kuitenkin rohkaistuin (oikeastaan tarvitsin taas pienen alkupotkun) niin ei meille mitään ongelmaa asiasta syntynyt. Kaikki meni hyvin. Nyt vain pitää sekä minun,että hänen tehdä töitä asioiden eteen, että saadaan kaikki sujumaan kuten pitää, mutta sehän(työ) on vain elämää.

Tämä oli taas yksi opettavainen piste uudessa ammatissani, kaikesta selviää keskustelemalla.Ja jos kaikki tekee oman osuutensa, myös minä, niin kaikkien elämä on varmasti ainakin hitusen helpompaa. Tätä työtä ei voi tehdä jos pelkää tulevaa. On edettävä hetki ja päivä kerrallan ja tartuttava asioihin heti, eikä sitten joskus.

Ruokailut meni hieman metsään. En syönyt tarpeeksi tänään, mutta positiivisena kuitenkin se, ettei tullut kuitenkaan syötyä myöskään mitään herkkuja. Salille piti mennä, mutta se jäi valiettavasti suunnitteluasteelle. Ensiviikolla sitten paremmalla onnella.

Nyt kone kiinni ja iltapuuhiin...

Nyt on toinen päivä muutosta ja bodycamppiä takana. Yllättävän hyvin on mennyt. Ehkä uutuuden viehätystä tai jotain, mutta vielä ei ole tökkinyt ainakaan pahasti.

Muutos entiseen on aika suuri, kun päivittäin tulee syötyä paljon kasviksia ja mm. maitorahkaa. Kumpikaan, kun ei ole kulunut mun ruokavalioon vähään aikaan, ainakaan ilman kermaa...suurta määrää kermaa. Lisäksi ruuan laittoon täytyy käyttää enemmän aikaa ja vaivaa, mutta siihen olin kyllä valmistautunutkin.

Eihän näin kahden päivän jälkeen vielä voi mitään sanoa siitä, miten tämä projekti tulee sujumaan, mutta alku kuitenkin näyttää lupaavalta.

Sunnuntain pyörälenkistä intoutuneena kävin eilen pyörällä töissä...muuten ihan kiva, mutta takapuoli oli aika hellänä sunnuntaista ja aajo oli hieman epämukavaa ja hankalaa. Kunnialla kuitenkin selvittiin 7km suuntaansa. Tänään kuitenkin jätin pyörän kotiin..ei saa alkaa liioittelee... Ongelmana mulla on usein se, että aloitan suurella innolla, mutta hetken tehtyä jotain, kiinnostus lakkaa ja koko touhu loppuu siihen. Eli suunnitelma..aloitetaan rauhallisesti, koska tässä kunnossa kaikesta, jopa kohtuullisesta liikuntamäärästä on apua ja iloa.

Eilen oli aivan ihana ilma. Mua se sykähdytti niin, että kävin hakemassa läjän kesäkukkia ja istuttelin ne.Nyt on kaidelaatikoissa ja padassa niin ihanat kukat..Tervetuloa kesä..miehellekkin vielä vinkkasin, et amppelit olis kivat ja se olikin käyny niitä hakees..Kuvia  myöhemmin..

Paljon ois kaikkee muutakin tekemistä..makkarista puuttuu edelleen verhot, nurmikko kaipaa lyhennystä, tomaatit istuttamista (tosin kasvihuone on vielä rikki, josko mies sen huomenissa korjais) ja kaikkee muuta..huoh..no yksi asia kerrallaan... Jospa tästä ihan eka vaikka saunaan :)

Huomenna se sitten alkaa, muutos. Olen koko viikonlopun  psyykannu itseäni kohti uutta ja tällähetkellä kaikki tuntuu hyvältä.

Eilen kävin kaupassa tekemässä ruokahankinnat viikoksi (tai ainakin melkein) ja tänään olen väsännyt ruokia osittain valmiiksi jääkaappiin. Tästä on hyvä aloittaa...

Äsken käytiin avokin kanssa kevään ekalla pyörälenkillä, voisin sanoa, että olihan  lenkki. Kylmiltään tässä kunnossa tunnin lenkki hankalassa maastossa oli aika..miten sen sanoisi...haasteellinen. Serlvisin kuitenkin ja fiilis lenkin jälkeen oli hyvä. Ehkä liikunta vielä jonain päivänä on kivaa...sitä päivää odotellessa. Siihen saakka täytyy vaan pakottaa itsensä liikkumaan.

....että maanantaina alkaa suuri muutos. Olen tätä mietinyt paljon ja satuin löytämään itseni bodycampin sivuille. Aikani sivuja selailtuani tilasin ohjelma. Eli nyt mulla on ruokaohjelma ja kunto-ohjelma ja maanantainna olen päättänyt aloittaa. En halua aloittaa keskellä viikkoa, joten siksi vasta maanantaina.

Joo..mä ostin viimekesänä rullaluistimet, mutta en käyttänyt niitä kertaakaan nyt olen käynyt niitä jo kaksi kertaa kokeilemassa... onhan meinaan huono tasapaino ihmisellä, sen olen näillä kerroilla huomannut. Harjoitusta vain lisää, niin ehkä kehtaan joskus ihmistenilmoillekkin luistelemaan. Tällähetkellä käyn erään yrityksen isolla asfelttikentällä harjoittelemassa, on sen verran sivussa, ettei sinne eksy ylimääräisiä silmäpareja. Ja joo..mulla on ihan lupa olla siellä

Helatorstai ja avokki on töissä...minä kotona ja vastaavasti huomenna taas töissä.Kuitenkin näin vapaapäivänäkin olen ollut jo 5.30 hereillä...ensimmäiset aamukahvit join silloin ja kohta varmaan täytyy juoda toiset aamukahvit. Kuulostaa hölmöltä, mutta ei viitsi nukkuakkaan vaikka sais. Ehkä se kostautuu myöhemmin väsymyksenä, mutta nyt ei väsytä vaan tekee mieli lisää kahvia.

Päivän suunnitelmina on siivous, kaupassa käynti ja ehkä vois mennä myös luistelee...ilmasta riippuen. Mulle siis ei ole väliä onko pyhä vai ei...jos mä haluan siivota tai tehdä jotain muuta pyhänä niin mä teen ja mua ei kiinnosta pätkääkään mitä muut siitä ajattelee.

Tämä on mun elämä ja mun täytyy tehdä siitä itseä tyydyttävä, koska kukaan muu ei voi elää tai nauttia mun elämästä paitsi minä itse.